Pitäjänräätäli Matti Mikonpoika Lindström


Valitsin messukyläläisen Matti Mikonpoika Lindströmin Käsityöläiset sukututkimuksen lähteenä -kurssin tutkimuskohteeksi, sillä Messukylän pitäjän dokumentteja on saatavilla Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Matti Lindström on ensimmäinen käsityöläinen, jota olen selvittänyt, joten arkiston hyödyntäminen mahdollisimman paljon oli yksi kurssini tavoitteista. Tärkein tavoite oli oppia tutkimaan käsityöläisten taustoja ja elinkaarta. Tutkimisen ohessa olen päässyt tutustumaan Messukylän ja Tampereen historiaan paremmin, sekä saanut hankittua hyviä lähdeteoksia jatkotutkimuksiakin varten. Henkikirjoista löysin tiedon räätälin vaihtumisesta pitäjänräätäliksi, sekä hänen oppipoikiensa nimet ja lukumäärät. Seurakunnan rippikirjat kertoivat perheen kasvusta ja kuolemista, muuttamisesta, sekä seurakunnan huolehtimasta kirkollisten tietojen osaamisesta.

Tutkimuksen aikana ongelmiksi muodostuivat useat dokumentit, joita ei arkistokäynneillä ole löytynyt. Muiden kurssilaisten löytämistä dokumenteista sain kuitenkin käsityksen millaisia mahdollisesti löydettävät dokumentit olisivat. Paras löytö oli Kangasalan tuomiokunnan tuomiokirja vuodelta 1834, josta löysin Matti Lindströmin hakemuksen käräjäoikeudelle. Kurssin loppuessa jatkan vielä dokumenttien etsimistä toivoen dokumenttien joskus löytyvän.

Vielä 1830-luvulla noudatettiin ammattiasetusta ”Kuningallisen Majestätin udistettu ja Yhteinen Säändö ja Ammattiasetus handtvärckareille Ruotzisa ja Suomesa, annettu Stockholmisa siinä 27 päivänä Kesä-kuusa Vuonna 1720”. Asetuksen neljäs kappale määrää miten käsityöläiseksi pääsi. Räätälin ammattiin haluavan piti ensin olla oppipoikana. Päästäkseen oppipojaksi hänen piti täyttää tietyt vaatimukset. Oppipojaksi pyrkivän tuli olla vähintään 14 vuoden ikäinen, aviollista syntyperää sekä kuuliainen ja ahkera. Oppiaika kesti enintään 5 vuotta, jonka jälkeen hänellä oli mahdollisuus hakea käräjäoikeudelta lupaa toimia pitäjänräätälinä. Maaseudulla, kuten esimerkiksi Messukylässä, pitäjänräätäli sai toimia ammatissaan vain käräjäoikeuden luvalla. Oikeus harkitsi pitäjässä toimivien räätälien määrää ja joko hyväksyi tai hylkäsi anomuksen. Tavallisesti räätäli toimi ammatissaan kuolemaansa asti.

Käsityöläisten ammatinharjoittamisen aluetta oli rajoitettu maaseudulla. Käsityöläinen sai harjoittaa ammattiaan vain sen pitäjän alueella, josta hän oli luvan saanut. Räätälit saivat toimia maaseudulla jo vuoden 1604 valtiopäivistä lähtien, tietyn penikulman päässä kaupungista. Vaikka vuosien varrella ammatinharjoittamista sääteleviä lakeja muutettiin hallitsijoiden toimesta, räätälit saivat aina harjoittaa ammattiaan maaseudulla. Pitäjänräätäli ei kuitenkaan kaupungin alueelle ammattia voinut mennä harjoittamaan. Vain ammattikunnan hyväksymä mestari sai toimia kaupungissa. Käsityöläisellä ei ollut lupaa harjoittaa omansa lisäksi toista ammattia, josta juontaa sanonta ”Suutari pysyköön lestissään.”. Tilaustöiden lisäksi maaseudun käsityöläiset kaupittelivat teoksiaan eri markkinoilla.

12.12.1859 tuli voimaan ”Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus hantwärkeistä ja käsikeinollisuuksista Suomessa.”Asetuksella maaseudun käsityöläisille annettiin vapaus harjoittaa kaikkia osaamiansa ammatteja maaseudulla. Ammattia sai tämän asetuksen mukaan harjoittaa kahden penikulman päässä kaupungista. Asetuksella käsityönharjoittajat vapautettiin ammattikuntapakosta. 1868 tuli voimaan keisarillinen elinkeinovapautusasetus kaupasta ja elinkeinoista. Se sisälsi säädökset mm. ammattikuntien lakkauttamisesta ja ”kauppiasten, vapriikinpitäjäin ja hantvärkkärien” yhdistysten perustamisesta. Näistä Matin aikana voimaantulleista laeista löytyy lisätietoja runsaasti eri lähteistä.

Seuraavana on kertomus Matti Mikonpojan pitäjänräätälin urasta löytämieni tietojen perusteella. Kertomuksen jälkeen ovat henkilötaulut. Matti Lindströmin vanhemmat on esitelty tauluissa 1 ja 2. Matin henkilötiedot ovat taulussa 3. Hänen vaimonsa Anna Kaisa on esitelty taulussa 4.

 


Matti Mikonpoika Lindströmin oppipoikana

Matti asui Messukylän Leinolan Mikkolan talossa, kunnes otti muuttokirjan 5.5.1830 Ylöjärvelle pitäjänräätäli Joel Strömgrenille oppipojaksi. Matin kanssa oli yhtä aikaa oppipoikana Kalle Matinpoika (Carl Mattsson). Ylöjärveltä hän otti muuttokirjan Harjun Lielahteen 5.3.1831  Räätäli Hellstenin oppipojaksi. Harjusta Matti otti muuttokirjan 21.11.1831 ja muutti Messukylään Takahuhtiin Räätäli Stålmanin luo 25.11.1831. 


Matin muuttokirja Messukylään sivu 1, kuvattu Hämeenlinnan maakunta-arkiston luvalla 13.2.2009.

Messukylän seurakunta, seurakuntaan muuttaneet 1831. Muuttokirja nro 18.

Utgående Attest n:o 18 för år 1831 Ulosmuuttajan todistus nro 18 vuodelle 1831
Skräddare lärlingen Matts Michelsson i=             
från Ljelax.		 Räätälin oppipoika Matti Mikonpoika                   
Lielahdesta.

År född d. 27. Augusti år 1813 uti Messuby.

Kom år 1831 ifrån Ylöjärvi.		 Syntynyt 27. päivä  Elokuuta vuonna 1813 Messukylässä.
Tulee vuonna 1831 Ylöjärveltä.
Flyttar nu till Messuby. Muuttaa nyt Messukylään.
           Läser i bok                    Lukutaito
utantill       abc boken och Luth Catech.                   Försvarliger. ulkomuistista    abc kirja ja Lutherin Katekismus.                  Välttävästi.
                  Af Cateches försl. 6  hufst  
                  Hustaflan och Botpsalmer		                        Katekismuksen selitykset 6  pääkappaletta.
                       Huoneentaulu(10 käskyä) ja Katumus spalmit

Förstår Christendoms Läran enfallrigt

  Biwistat Catech. Förhören vederbörligen.		 Ymmärtää Kristinuskon Opinkappaleet  yksinkertaisesti
Ollut saapuvilla Katekismuksen kuulusteluissa asianmukaisesti.

Skriftskola i födelse orten.

                    Den H. Nattwarden utan hinden		                     Rippikoulu syntymä seudulla.
                    Herran ehtoollinen ei esteitä
Ur till lefwernet ärlig och välfräjdad. Elämäntavat  kunniallinen ja hyväkäytöksinen.
                       Äktenskap icke gift, ledig.

 Smitt  koppor                             waccinerad

Siviilisääty ei naimisissa, vapaa.

   Iso rokko                          rokotettu
Utan Witterl. Kroppslyte. attestarer. Harju 21. November 1831. Ilman Todistettavia Ruumiinvikoja. todistetaan. Harju 21. Marraskuuta1831.
                       Elias Sjöholm

  Kapellan
                           Elias Sjöholm
                           Kappalainen
Muuttokirja Messukylään sivu 2, kuvattu Hämeenlinnan maakunta-arkiston luvalla 13.2.2009.

Matti Mikonpoika Lindström räätäliksi

Vuonna 1832 Matti on Leinolassa Mikkolan kruunun verotalossa ja mainitaan räätälinä. Hän anoi käräjäoikeudelta 1834 lupaa toimia pitäjänräätälinä Messukylässä Takahuhdissa. 

Anomus on kirjattu saapuneeksi lääninhallituksen saapuneiden kirjeiden diaariin 1834.

Saapuneiden kirjeiden diaari 1834, sivu 1. Kuvattu Hämeenlinnan maakunta-arkiston luvalla 9.10.2008.

Saapuneiden kirjeiden diaari 1834. Kuvattu Hämeenlinnan maakunta-arkiston luvalla 9.10.2008.

Journal öfver uttagne Expeditioner

Tiden då Expe-
ditonen blif-
vit utförd

Diarii nummer

Namnet å den hvilken
Expeditionen tillhör

Året och må-
naden för den
uttagne Expad.

Dagen

Controllenings
nummern

Namnet å den som
uttagit

Silfver

Rub

Kop

1834

 

 

 

 

 

 

 

 

Nov.

9.

40

151

Matts Lindström

-

10

L. 22.

Sandberg

-

81 ½

Päiväkirja lunastetuista toimituskirjoista vuodelta 1834

Toimituskirjan myöntämisaika

Diaarii numero

Nimi, jolle 
toimituskirja kuuluu

Toimituskirjan lunastamis vuosi ja kuukausi.
naden för den
uttagne Expad.

Päivä

Seurantanumero

Toimituskirjan lunastajan nimi

Hopeassa

Rupla

Kopeekka

1834

 

 

 

 

 

 

 

 

Marraskuu.

9.

40

151

Matts Lindström

-

10

L. 22.

Sandberg

-

81 ½

Anomus käsiteltiin 3.10.1834 syyskäräjillä. Kohta 8:7.

Jätetyn etuoikeutetun anomuksen Räätälin Oppilas Matti Lindström Takahuhdista esitti anomuksen kansan läsnä ollessa käräjäoikeudelle että tulisi otetuksi räätäliksi Messukylän pitäjään ja kuten Matti Lindström sanotaan olevan hyvämaineinen ja omistaa tarvittavat taidot kyseisessä käsityössä joten niinpä hovioikeudessa edellyttäen että käräjäkunnassa sanotaan olevan tarvetta taitavalle tekijälle, hyväksyy ottamaan Matti Lindströmin pysyväksi räätäliksi sanottuun kuntaan. Joten saa Lindström, Herra Maaherran alueella läänissä työskennellä täydellä luvalla, jossa hän voi itsenäisesti harjoittaa ja räätälin käsityöhön asettua, Jonka allamainittujen harkinnan ajaksi poistui ja sisäänkutsuttuna kerrottiin.

Tuomiokirja 1834, 3.10.1834 pidetyn istunnon kohta 8:7. Kuvattu Hämeenlinnan maakunta-arkiston luvalla 30.10.2008.

Vuonna 1835 Matti saa pitäjänräätälin oikeudet (Sockne Skräddare). Hänellä on henkikirjassa samana vuonna mainittuna jo myös oppipoikia, joista mainitaan mm. Matts, Anders ja Henrik nimiset oppipojat. 

Pitäjänräätäli Matti Lindström

Matti tapaa puolisonsa Anna Kaisa (Anna Caisa) Thunströmin. Anna Kaisa syntyi Tampereella 14.2.1819. Hän toimi Finlaysonin tehtaalla työntekijänä (Finlaysons Fabrikarbetare) heidän tavatessaan. Anna Kaisa tulee raskaaksi ja heidät vihitään 22.11.1840 Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa. 

Matti ja Anna Kaisa muuttavat yhdessä Takahuhdin Kirjavaisen taloon. He saavat sakot ajattomasta salavuoteudesta, sillä Amanda Carolina syntyy 13.1.1841 Kirjavaisessa, vain vajaa kaksi kuukautta vihkimisestä. Kirjavaisissa syntyy myös heidän toinen lapsensa Johanna Wilhelmina 1842, sekä kolmas tytär Johanna 1844. Perhe asuu Kirjavaisissa vuoteen 1846 asti, jolloin he muuttavat Takahuhdin Finnin torppaan. Siellä heille syntyy Maria Gustava v. 1847, Johan Fredrik v. 1851 sekä Wilhelmina v. 1859. Matti toimii pitäjänräätälinä Takahuhdissa vuoteen 1860, jolloin he muuttivat Messukylän Skyttälään. Matti mainitaan Skyttälässäkin pitäjänräätäliksi. Vuonna 1867 Hatanpään Skyttälän alueen numerotorpat ovat Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan kirkonkirjoissa. Matti ja Anna Kaisa asuvat numerotorpassa 150 .

Matti kuoli 2.4.1868. Tampereen Sanomissa 14.4.1868 on kuolleita Messukylästä ”Huhtikuun 2. päivä kraatari Matti Lindström Hatanpäällä 54 v.

Kraatarin leski Anna Kaisa Lindströmin perukirja

Anna Kaisa Lindströmin 5. Lokakuuta 1872 toimitettu perukirja. Sivu 1. Kuvattu Hämeenlinnan maakunta-arkiston luvalla 13.2.2009.


Wuonna 1872 5. päivänä lokakuuta toimitettiin
laillinen perukirjoitus pitäjän kraatarin lesken Anna Kaisa
Lindströmin jälkeen, joka kuoli 11. päivänä viime
syyskuuta ja jätti jälkeensä yhden tyttären Wilhelmina,
jonka etua oli valvomassa pellava tehtaan työmies
Frans Enbom, ollen myös saapuvilla,
asijanomaiset perilliset. Waadittiin ilmoittamaan
pesän sellaisena kuin se oli wainaan kuolinhetkellä ja
esiin antamaan kaikki kuolinpesää koskevat kohdat,
joka tapahtui seuraavalla tavalla:

 

 

 

Suomen rahaa

 

 

 

 

M.

p.

 

        Waskea y.m.:

 

 

 

 

 

 

1. Kaffe pannu___________________________

 

10.

 

 

 

1. Pläkki kannu 1. tuoppi 1. Kuupa y.m.

 

20.

 

 

 

1 Jalka pannu___________________________

 

50

 

 

 

1. Padan jalaat. 1. prännäri ________________

 

5

____

85.

 

 

 

 

 

 

 

        Huonekaluja:

 

 

 

 

 

1. Seinä kello ___________________________

 

50.

 

 

 

1. Sänky _______________________________

 

20.

 

 

 

1. Pöytä 1. Tooli  ________________________

 

5.

____

75.

 

 

 

 

 

 

 

        Pitovaatteita:

 

 

 

 

 

1. Paltoo ______________________________

 

20.

 

 

 

3. Hametta _____________________________

5.

 

 

 

 

2. Alus hametta _________________________

 

50

 

 

 

1. Silkki _______________________________

1.

 

 

 

 

2. Liinaa  ______________________________

 

10

6.

80

 

 

 

 

 

 

 

        Sänky waatteita:

 

 

 

 

 

1. Joukko sänky vaatteita _________________

 

5.

___

5

 

___________________

 

 

 

 

 

Siirretään ________

 

 

8

45

  

Anna Kaisa Lindströmin 5. Lokakuuta 1872 toimitettu perukirja. Sivu 2. Kuvattu Hämeenlinnan maakunta-arkiston luvalla 13.2.2009.

s. 98
 

Siirretty_____________

 

 

8

45

 

 

 

 

 

 

 

        Kaikenlaista:

 

 

 

 

 

1. Kaffe mylly 1. puntari 1. prikka

1. Sakset 1. Weitti_______________________

 

25.

 

 

 

1. Pari kaffekuppia 1. pranstakka___________

 

10.

 

 

 

1. Kistu _______________________________

 

30

 

 

 

6. Nelikoa perunoita

3.

 

3.

65.

 

___________

 

 

 

 

 

Kaikki kalu 

 

 

12.

10.

 

 

 

 

 

 

 

        Maksettavia:

 

 

 

 

 

Maahanpanijas kustia Johan Enbomille_______

50.

 

 

 

 

Hyyry Welkaa tehtaan työmies W. Nyström____

3.

75.

 

 

 

Toimitusmiesten palkka___________________

4.

 

 

 

 

Waivaisten osa__________________________

 

10.

 

 

 

_____________

 

 

 

 

 

Kaikki maksot_____

 

 

57

85

 

_____________

 

 

 

 

 

Wailinkija_____

 

 

 

 

 

Että tämä kuolinpesä ja sen maksettavat ovat oikein ilmoitetut, wainajan kuolinhetkellä 
ollessa tilaisuudessaan. Ja etten wähintäkään ole tahallani peittänyt eli jättänyt pois, sen
Wakuutan minä Walallisella welvoituksella Messukylän mäkipäästä kuin edelläpäin,

Johan Enbom

(puum)

 

Tästä perukirjoituksessa oli allekirjoitetu saapuvilla

Frans Embom

 

Että näin on ilmoituksen mukaan tarkoin kirjaan pantu ja arvostettu, todistavat: paikka ja
päivä niin kuin edelläpäin.

Henrik Kytö, Henrik Temberg, Fh. Brandthill

(puum),        (puum)

 

Perukirjoitus ja arviomiehet,

Waivaisten osa maksettu Kvita 10.10.1872

 

Viite: Hämeenlinnan maakunta-arkisto
Ylä-Satakunnan ylinen tuomiokunta
Ec:14 Perukirjoitukset 1872-75
Messukylän pitäjän perukirjat, s. 97-98

Sukutaulut

TAULU 1

I Mikko Juhanpoika (Michel Johansson) Lindström s. 22.9.1770 Messukylän Loimalassa ja k. 12.12.1823 Messukylän Leinolan Mikkolan talossa.  Mikko oli talossa renkinä ennen siirtymistään isännäksi. Hän oli Mikkolan isäntänä 1811-1823. Mikon kuoltua talon otti hallintaansa vaimon vanhin poika Heikki Juhonpoika (Henric Johansson) Mikkola (s. 6.8.1802).
Vanhemmat ovat Juha Erkinpoika (Johan Ericsson) Loimala ja Maria Joosepintytär (Maria Josepsdotter).

Puoliso 10.1.1813 Messukylässä Maria Simontytär (Maria Simonsdotter) Taulusta 2,
s. 16.3.1779 Messukylä Leinola Mänty, k. 30.6.1846 Messukylä Leinola Mikkola.

Lapset:
1. Matti Mikonpoika (Matteus Michelsson), s. 27.8.1813. Tauluun 3.
2. Juha Mikonpoika (Johannes Mickelsson), s. 21.1.1816 Messukylä Leinola Mickola
3. Kreeta Justina Mikontytär (Margaretha Justina Mickelsdotter), s. 25.8.1818 Messukylä Leinola Mickola
4. Simo Mikonpoika (Simon Michelsson), s. 1824 Messukylä Leinola Mickola


TAULU 2

I Maria Simontytär (Maria Simonsdotter) Mänty s. 16.3.1779 Messukylän Leinolan Männyn talossa ja k. 30.6.1846 Messukylän Leinolan Mikkolan talossa. Marian ensimmäinen aviomies oli Mikkolan talon poika ja myöhemmin isäntä Juha Tuomaanpoika (Johan Thomasson) Mikkola, jonka kuoltua Maria avioitui Mikko Juhanpojan kanssa 10.1.1813 Messukylässä .
Vanhemmat ovat Simo Matinpoika (Simon Mattsson) Mändy ja Maria Matintytär (Maria Mattsdotter).

1. Puoliso Vihitty 27.4.1802 Messukylä. Juha Tuomaanpoika (Johan Thomasson) Mikkola, Mikkolan isäntä 1798–1811, s. 13.3.1775 Messukylä Leinola Mikkola, k. 16.12.1811 Messukylä Leinola Mikkola.
Vanhemmat: Tuomas Juhanpoika (Thomas Johansson) Mickola, s. 20.10.1747 Messukylä, k. 3.12.1784 Messukylä Leinola Mikkola ja Liisa Mikontytär (Lisa Michelsdotter), s. 13.11.1748.

Lapset:
1. Heikki Juhanpoika (Henric Johansson) s. 6.8.1802 Messukylä Leinola Mickola.
2. Kustaa Juhanpoika (Gustaf Johansson), s. 22.10.1804 Messukylä Leinola Mickola
3. Maria Kristiina Juhantytär (Maria Christina Johansdotter), s. 16.2.1807 Messukylä Leinola Mickola, k. 8.9.1807 Messukylä Leinola Mickola.
4. Maria Liisa Juhantytär (Maria Elisabeth Johansdotter), s. 21.9.1808 Messukylä Leinola Mickola, k. 2.7.1809 Messukylä Leinola Mickola.
5. Simo Juhanpoika (Simon Johansson), s. 6.6.1810 Messukylä Leinola Mickola. Muutti 26.1.1830 Ylöjärvi Loila.

 
2. Puoliso vihitty 10.1.1813. Mikko Juhanpoika (Michel Johansson) Lindström Taulusta 1.

Lapset:
6. Matti Mikonpoika (Matteus Michelsson), s. 27.8.1813. Tauluun 3.
7. Juha Mikonpoika (Johannes Mickelsson), s. 21.1.1816 Messukylä Leinola Mickola
8. Kreeta Justina Mikontytär (Margaretha Justina Mickelsdotter), s. 25.8.1818 Messukylä Leinola Mickola
9. Simo Mikonpoika (Simon Michelsson), s. 1824 Messukylä Leinola Mickola


TAULU 3

II Matti Mikonpoika (Matheus Michelsson) Lindström syntyi Messukylässä, Leinolan kylässä Mikkolan talossa 27.8.1813.  Kummeina hänellä olivat Elias Mikonpoika (Elias Michelsson) Tuomala ja hänen vaimonsa Maria Yrjöntytär (Maria Jöransdotter), Männyn Heikki Simonpoika (Henric Simonis) ja hänen vaimonsa Eva Maria Heikintytär (Eva Maria Henrici) Leinolasta. Heikki Simonpoika Mänty on Matin eno ja Elias Mikonpoika mahdollisesti setä.
Hänen vanhempansa olivat Mikko Juhanpoika (Michel Johansson) Lindström (Taulusta 1) ja Maria Simontytär (Maria Simonsdotter) Mänty (Taulusta 2).

Lapset:
    1. Amanda Karolina s. 13.1.1841 Messukylä Takahuhti Kirjavainen. Amanda Carolina muutti Tampereelle ensimmäisen kerran jo 1854, josta hän palasi Messukylään. Hän lähti uudelleen Tampereelle 21.5.1857 ja palasi uudelleen Messukylään 16.11.1858. 19.4.1862 Hänet vihitään Tampereella seppä Alexander Sirénin kanssa. He saavat 7 lasta. Alexander kuoli 3.3.1884 ja Amanda 28.1.1920.
    2. Johanna Wilhelmina s. 8.12.1842 Messuby, k. 15.12.1842 Messukylä.
    3. Johanna s. 15.2.1844 Messuby. Johanna muutti Tampereelle 3.11.1855.
    4. Maria Gustava s. 2.5.1847 Messukylä. Maria Gustava muutti Tampereelle 12.4.1859. k. 12.9.1872 Tampere.
    5. Johan Fredrik Puuvillatehtaan työntekijä, s. 1.3.1851 Messukylä, k. 2.7.1867 Tampere, kuolinsyy lungsot  . Johan Fredrik muutti vanhempien kanssa Takahuhdista Skyttälään 1860. Johan Fredrik muutti Skyttälästä Tampereelle 25.4.1864 puuvillatehtaan työntekijäksi vain 13-vuotiaana.
    6. Wilhelmina s. 15.2.1859 Messukylä. ja Wilhelmina muuttivat vanhempien kanssa Takahuhdista Skyttälään 1860. Muutti: 21.4.1873 Tampereelle.


 
TAULU 4

II Anna Kaisa (Anna Caisa) Thunström. s. 14.2.1819 Tampere Pappersbruk, k. 11.9.1872 Messukylä Skyttälä.
Vanhemmat: Paperiruukin kisälli eli Bruksgesäll Jonas Thunström (s. 1752, k. 21.6.1819 Tampereella) ja Anna Stina Juhantytär (Anna Stina Johansdottir) Thunström (s. 1779 Messukylä, k. 27.3.1851 Messukylä ). Heidät on vihitty 27.12.1812 Tampereella.

Anna Kaisa oli Finlaysonin tehtaalla työntekijänä (Finlaysons Fabrikarbetare) noin 1832-1840. Naimisiin mennessään 1840 hän muuttaa Messukylään. Anna Kaisa kuoli 11.9.1872. Hänen kuolemastaan on maininta Tampereen Sanomissa seurakuntauutisissa 16.9.1872 ”Messukylästä: Syyskuun 11. p. räätälinleski Annakaisa Lindström 53v.”. Anna Kaisan jälkeen suoritettiin perunkirjoitus 5.10.1872. Perukirjassa jaetaan omaisuus, joka ei riitä edes velkoihin, vaan on maininnalla: ”Wailinkija 45 markkaa, 75 penniä”. Perukirjassa mainitaan lapsista vain Wilhelmina. Tytär Wilhelmina muutti äitinsä kuoleman jälkeen Tampereelle 21.4.1873.

-- Anne Metsäpuro -- Muokattu 21.9.2011